VTTC 1 - osien sijottelua
Elektroniputkiteslamuuntajan (Vacuum Tube Tesla Coil = VTTC) kytkentäkaaviossa olevat komponentit on valmiina ja rakentaminen voi alkaa.
Laite kootaan vanerikehikkoon. Kuiva vaneri on hyvä eriste ja riittää tähän tarkoitukseen vallan hyvin. Sitä on helppo työstää ja siitä voi rakentaa helposti monenlaisia rakenteita.
Tässä yläosan alapuoli, jossa putkien kannat, ensiöpiirin kondensaattorit ja ruuviliittimiä.
Kaksi 500 pF kondensaattoria rinnan muodostaa 1 nF kapasitanssin, mikä on tavoite.
VTTC:n ensiöpuolella ei pitäisi esiintyä niin suuria jännitteitä, etteikö johdotukseen voisi käyttää ihan tavallisia asennusjohtoja riittävän suurilla ilmaväleillä. Johdon poikkipinta tässä on 1,5 mm². Kuvassa näkyvässä riviliittimessä on käytössä vain ulommaiset kaksi liitintä, keskimmäinen on poistettu, jotta eristystä on saatu parannettua.
Yläosan johdotus valmiina. Riviliittimet on sijoitettu siten, että ne en helppo asentaa ja avata, joten yläosan voi tarvittaessa helposti erottaa alaosasta.
Alosaan sijoittuvat raskaimmat osat: mikroaaltouunin muuntaja (Microwave Oven Transformer = MOT) sekä putkien hehkumuuntaja. Alaosassa on lisäksi hilajännitteen purkuvastus sekä kaksi häiriönpoistosuotimella varustettua kojeliitintä, toinen hehkumuuntajaa, toinen MOT:ia varten. Kumpikin tarvitsee oman tehonsyöttönsä, koska hehkujännitteen pitää olla vakio kun MOTin syöttöjännitettä pitää voida säätää säätömuuntajalla.
Mielenkiintoinen konstruoitava oli ensiökäämin ja putken anodin väliin tuleva rinnankytketty vastus/kela-pari, yksi kummallekin putkelle. 14 kierrosta kuparilankaa 33 Ω vastuksen ympärillä. En kylläkään täysin ymmärrä, mitä järkeä tässä on, koska tuon kokoiset vastukset (10 W) ovat tyypillisesti lankavastuksia, joilla on myös joku induktanssi, ikään kuin kaksi rinnankytkettyä kelaa, minkä lisäksi toisella kelalla on resistanssia. No, kokeillaan näin ja katsotaan miten toimii. Induktanssittomia vastuksia on myös saatavissa. Tämän laitteen resonanssitaajuus on luokkaa 350...400 kHz, joten induktanssilla on merkitystä.
Joka tapauksessa, kelat syntyivät kätevästi käärimällä 1,5 mm² paljasta kuparilankaa sopivan kokoisen putken ympärille ja sen jälkeen pujottamalla vastus sen sisään. 14 kierroksen kelaa varten piti kääriä n. 15 kierrosta lankaa, koska irti päästettynä kela avautui kierroksen. Kelan päät on kiinnitetty 1,5 mm² muutamalankaisen kuparijohtoon käärimällä ympärille ohutta kytkentälankaa ja sen jälkeen juottamalla liitos kiinni tinalla. Kutistesukka viimeistelee liitoksen asiallisen näköiseksi.
Tämä tällä kertaa. Projekti jatkuu ensiö- ja toisiokäämin valmistamisella ja asentamisella.
Kommentit
Lähetä kommentti