VTTC 1 - osien sijottelua

-
Elektroniputkiteslamuuntajan (Vacuum Tube Tesla Coil =  VTTC) kytkentäkaaviossa olevat komponentit on valmiina ja rakentaminen voi alkaa.
Laite kootaan vanerikehikkoon. Kuiva vaneri on hyvä eriste ja riittää tähän tarkoitukseen vallan hyvin. Sitä on helppo työstää ja siitä voi rakentaa helposti monenlaisia rakenteita.

Tässä yläosan alapuoli, jossa putkien kannat, ensiöpiirin kondensaattorit ja ruuviliittimiä.


Kaksi 500 pF kondensaattoria rinnan muodostaa 1 nF kapasitanssin, mikä on tavoite.


VTTC:n ensiöpuolella ei pitäisi esiintyä niin suuria jännitteitä, etteikö johdotukseen voisi käyttää ihan tavallisia asennusjohtoja riittävän suurilla ilmaväleillä. Johdon poikkipinta tässä on 1,5 mm². Kuvassa näkyvässä riviliittimessä on käytössä vain ulommaiset kaksi liitintä, keskimmäinen on poistettu, jotta eristystä on saatu parannettua. 


Yläosan johdotus valmiina. Riviliittimet on sijoitettu siten, että ne en helppo asentaa ja avata, joten yläosan voi tarvittaessa helposti erottaa alaosasta.


Alosaan sijoittuvat raskaimmat osat: mikroaaltouunin muuntaja (Microwave Oven Transformer = MOT) sekä putkien hehkumuuntaja. Alaosassa on lisäksi hilajännitteen purkuvastus sekä kaksi häiriönpoistosuotimella varustettua kojeliitintä, toinen hehkumuuntajaa, toinen MOT:ia varten. Kumpikin tarvitsee oman tehonsyöttönsä, koska hehkujännitteen pitää olla vakio kun MOTin syöttöjännitettä pitää voida säätää säätömuuntajalla.



Mielenkiintoinen konstruoitava oli ensiökäämin ja putken anodin väliin tuleva rinnankytketty vastus/kela-pari, yksi kummallekin putkelle. 14 kierrosta kuparilankaa 33 Ω vastuksen ympärillä. En kylläkään täysin ymmärrä, mitä järkeä tässä on, koska tuon kokoiset vastukset (10 W) ovat tyypillisesti lankavastuksia, joilla on myös joku induktanssi, ikään kuin kaksi rinnankytkettyä kelaa, minkä lisäksi toisella kelalla on resistanssia. No, kokeillaan näin ja katsotaan miten toimii. Induktanssittomia vastuksia on myös saatavissa. Tämän laitteen resonanssitaajuus on luokkaa 350...400 kHz, joten induktanssilla on merkitystä.

Joka tapauksessa, kelat syntyivät kätevästi käärimällä 1,5 mm² paljasta kuparilankaa sopivan kokoisen putken ympärille ja sen jälkeen pujottamalla vastus sen sisään. 14 kierroksen kelaa varten piti kääriä n. 15 kierrosta lankaa, koska irti päästettynä kela avautui kierroksen. Kelan päät on kiinnitetty 1,5 mm² muutamalankaisen kuparijohtoon käärimällä ympärille ohutta kytkentälankaa ja sen jälkeen juottamalla liitos kiinni tinalla. Kutistesukka viimeistelee liitoksen asiallisen näköiseksi.


Tämä tällä kertaa. Projekti jatkuu ensiö- ja toisiokäämin valmistamisella ja asentamisella.



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vacuum Tube Tesla Coil Staccato Controller with Arduino

-
Kuva
I built a staccato controller for a vacuum tube Tesla coil using a microcontroller. I used an Arduino Nano , which is an older (2008) and well-known microcontroller based on the Atmega328 . It's relatively slow compared to many newer microcontrollers, but still fast enough to follow the 50-hertz frequency of the mains power, which is the basis of the staccato controller's operation. View in CircuitLab . In the circuit diagram, at the bottom right, there is a transformer, 230/12 V 6 VA. I initially used a 2 VA printed circuit board transformer, but it had a tendency to overheat. A 4 VA transformer would likely be fine, but I installed a 6 VA transformer . Above the transformer, there is a full-wave rectifier , BR1. Following the bridge is an electrolytic capacitor C1, rated at 1000 uF and 35 V. After that, there is a 7812 voltage regulator that steps the voltage down to 12 volts, which is the highest allowed operating voltage for the Nano. Even though the rated voltage of the tr...
Lue lisää

Käämintäkone

-
Kuva
Mitä ei saa kaupasta, se pitää rakentaa itse. Kuten nyt vaikkapa teslamuuntajan toision käämintakone. Sellainen on aina hyvä olla olemassa. Arduino Nano on C++ -kielellä ohjelmoitava mikrokontrolleri , joka soveltuu tähän projektiin täydellisesti. Sillä voi ohjata niin LCD-näyttöä, askelmoottoriohjainta kuin relettäkin, joita tarvitaan tässä projektissa. Lisäksi vähän mekaanisia osia, askelmoottori , johde, langankiristin, käämintämoottori, pari laakeria,  yms. Arduino tarkkailee akselin pyörimistä Hall-anturin avulla ja siirtää kelkkaa joka kierroksella valitun nousun verran. Tässä ensimmäisessä koeajossa käämimme 1300 kierrosta 0,2 mm lankaa. Nousuksi valitaan 0,23 mm koska nimellismitta 0,2 mm on kuparin paksuus johon päällä oleva eristelakka lisää paksuutta hieman. Mikrometrillä mitattuna 0,23 mm vaikutti sopivalta arvolta, jolla lanka käämiytyy vieri viereen. Koneella olisi mahdollista myös jättää haluttu ilmaväli kierrosten väliin, joka käsin käämimällä on mahdotonta...
Lue lisää

Linnunpöntön porttilaskuri

-
Kuva
Olen pitänyt pönttökameraa enemmän ja vähemmän aktiivisesti vuodesta 2000 asti. Pöntöt olivat pitkään varustettuja mustavalkoisilla CCD-kameroilla, jotka tuottivat analogista komposiitti-videosignaalia. Laatu on sinänsä ihan ok, kamerat halpoja ja helppoja käyttää. Yövalaistuksesta huolehti infrapunaledit.  Kameratekniikka on kehittynyt sittemmin niin paljon, että viime syksynä päätin rakentaa kokonaan uuden pöntön kolmella IP-kameralla; kaksi kameraa sisällä ja yksi ulkona. Kuvan laatu parani roimasti, striimaus Youtubeen helpottui, kun kuva oli valmiiksi lähiverkossa, ei tarvinnut enää videosovittimia.  Tänä kesänä kyseisessä pöntössä oli ensimmäinen pesintä. Pönttökameralla on oma blogi: Pönttökameran päiväkirja.  Uudesta pöntöstä voit lukeaa lisää tästä postauksesta . Pesintää seuratessa tuli mieleen, että olisi mielenkiintoista tietää tarkalleen, kuinka monta kertaa päivässä linnut käyvät pöntössä pesinnän eri vaiheissa. Arvioita voi tehdä videotallenteesta, mutta se...
Lue lisää