Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2020.

How to increase the performance of a VTTC with a diode and a capacitor

Kuva
I usually write in Finnish but this post is exceptionally in English because I thought that other coilers around the world might find this interesting. I have not seen a similar design of a vacuum tube tesla coil elsewhere as presented here.  For me, it produced very good results, better than a quite common voltage doubler, so maybe someone wants to try it out. VTTC used here is based on the schema from Steve Wards  except that instead of 811A the tubes are 572B, a matched pair. Images of the configuration can be seen in previous posts: https://teslamuuntaja.blogspot.com/2020/04/vttc-1-osien-sijottelua.html https://teslamuuntaja.blogspot.com/2020/04/vttc-1-ensio-ja-toisiokaamit.html The topload is now changed to a smaller one, like this (Image 1.) Image 1. Resonance frequency with this topload is about 400 kHz . I made a voltage divider of two non-inductive resistors, 33 MΩ and 2 MΩ, and connected an oscilloscope between points A and B (=ground) (Image 3.) With such

Värähtelytaajuuden mittausta

Kuva
Teslamuuntajan värähtelytaajuutta voidaan tutkia oskilloskoopilla. Skooppi ei kestä piirissä esiintyviä jännitteitä, joten sitä ei voi siihen suoraan kytkeä. Taajuus voidaan kuitenkin mitata joko suoraan ilmasta muuntajan läheltä yksinkertaisesti kytkemällä skoopin mittapää silmukaksi, jolloin se toimii ikään kuin antennina. Tai kuten tässä, mittapään silmukka on laitettu hilakäämin toisen johtimen ympärille, jolloin se mittaa pääasiassa hilakäämin virtaa, ikään kuin virtamuuntaja. Koska putkiteslamuuntaja hyödyntää käyttöjännitteestä vain negatiivisen puoliaallon, värähtelytaajuus muodostaa tällaisia purskeita 50 kpl sekunnissa. Yhden purskeen pituus on 10 ms, samoin purskeiden välinen lepoaika. Suurentamalla yhtä pursketta nähdään taajuuden aaltomuoto ja taajuus tarkemmin. Tässä skoopin piirtämä käyrä, jossa yhden värähtelyjakson aika on 2,87 μs. Aaltomuoto on sen verran selkeä, että skooppi laskee taajuudenkin oikein: 347,2 kHz. Muutamien kokeilujen jälkeen osoittautu

VTTC 1 toiminnassa!

Kuva
Se on siinä! Tämä on VTTC 1, koska VTTC 2 on tulossa myöhemmin. Tutkitaan nyt ensin miten tämä toimii. Tässä ensivaikutelmat videolla. Jännite olisi kiva mitata jollain tavalla. Tarvinnee rakentaa jännitteenjakaja , jota varten tarvitsee hommata induktansittomia gigaohmiluokan suurjännitevastuksia. Vai onko kellään parempaa ideaa?

Elektroniputkiteslamuuntajan toiminta

Kuva
Elektroniputkiteslamuuntaja on Armstrong-oskillaattori . Käymme tässä läpi sen toiminnan. Elektroniputki  on komponentti, joka voi toimia tasasuuntaajana, vahvistimena tai kytkimenä. Se on lähes täysin korvautunut puolijohteilla, kuten transistoreilla, mutta monet meistä muistavat vielä putkiradiot, ehkä putkitelkkaritkin, joiden piti ensin lämmetä jonkin aikaa, ennen kuin alkoivat toimia. Lämmitys, kirjaimellisesti, tarvitaan putkien katodien kuumentamiseen hehkuvaksi, jotta siitä vapautuu elektroneja. Tässä käytetyt putket lämpenevät parissa sekunnissa, mutta putkityypistä riippuen, lämpiäminen saattaa kestää pidempäänkin. Putkia käytetään edelleen jonkin verran ja niitä valmistetaan edelleen. Jotkut hifistit ovat sitä mieltä, että putkivahvistimen saundi on parempi kuin transistorivahvistimen. Tiedä häntä, mutta tietty viehätys tässä yli sata vuotta vanhassa tekniikassa kieltämättä on. Putket toimivat tässä kytkennässä auki-kiinni -kytkiminä. Kun putket hehkuvat ja ensiöpi

VTTC 1 - ensiö- ja toisiokäämit

Kuva
Elektroniputkiteslamuuntajalle syntyi kätevästi uusi toisiokäämi käämintäkoneella 0,3 mm langasta. Käämissä on 1060 kierrosta. Kuvissa näkyy toision yläpään rakenne. Lanka on tuotu runkona käytetyn 75 mm viemäriputken seinämän läpi ja kytketty mutterilla putken sisään liimattuun vaneriin kiinnitettyyn kierretankoon. Kierratanko menee vain vanerin läpi. Se ei mene koko käämin läpi, koska silloin se toimisi rautasydämenä, joka kasvattaisi käämin induktanssia. Uusi käämi aiemmin valmistetun kipinäväliteslamuuntajan (Spark Gap Tesla Coil = SGTC) käämiin verrattuna. Molempien kierrosluku on suunnilleen sama, mutta pienemmän käämin ohuempi lanka tekee siitä lyhyemmän. Toisiokäämi lopullisella paikallaan. Kuvassa nähdään myös molemmat putket kannoissaan. Käämin yläpään kierrentangon tarkoitus on toimia " top load "in kiinnityksenä. Pallon muotoisessa elektrodissa on M5 sisäkierre vastakkaisilla puolilla. Toisella pallon saa kiinni, toiseen tulee purka

VTTC 1 - osien sijottelua

Kuva
Elektroniputkiteslamuuntajan (Vacuum Tube Tesla Coil =  VTTC) kytkentäkaaviossa olevat komponentit on valmiina ja rakentaminen voi alkaa. Laite kootaan vanerikehikkoon. Kuiva vaneri on hyvä eriste ja riittää tähän tarkoitukseen vallan hyvin. Sitä on helppo työstää ja siitä voi rakentaa helposti monenlaisia rakenteita. Tässä yläosan alapuoli, jossa putkien kannat, ensiöpiirin kondensaattorit ja ruuviliittimiä. Kaksi 500 pF kondensaattoria rinnan muodostaa 1 nF kapasitanssin, mikä on tavoite. VTTC:n ensiöpuolella ei pitäisi esiintyä niin suuria jännitteitä, etteikö johdotukseen voisi käyttää ihan tavallisia asennusjohtoja riittävän suurilla ilmaväleillä. Johdon poikkipinta tässä on 1,5 mm². Kuvassa näkyvässä riviliittimessä on käytössä vain ulommaiset kaksi liitintä, keskimmäinen on poistettu, jotta eristystä on saatu parannettua.  Yläosan johdotus valmiina. Riviliittimet on sijoitettu siten, että ne en helppo asentaa ja avata, joten yläosan voi tarvittaessa h

VTTC komponentteja

Kuva
Tässä osa ektroniputkiteslamuuntajan  komponenteista. Tässä loput, kahta kokoa "doorknob"-kondensaattoreita: 2 x 500 pF 20 kV ja 1 x 2 nF 40 nF 40 kV. Riittää tähän kokeiluun ja ehkä seuraavaankin. Putket ja niiden kannat on jo ennestään . Samoin hehkumuuntaja ja mikroaaltouunin muuntaja . Ei muuta kuin rakentamaan.