Teslamuuntaja

Olen pitänyt pönttökameraa enemmän ja vähemmän aktiivisesti vuodesta 2000 asti. Pöntöt olivat pitkään varustettuja mustavalkoisilla CCD-kameroilla, jotka tuottivat analogista komposiitti-videosignaalia. Laatu on sinänsä ihan ok, kamerat halpoja ja helppoja käyttää. Yövalaistuksesta huolehti infrapunaledit.  Kameratekniikka on kehittynyt sittemmin niin paljon, että viime syksynä päätin rakentaa kokonaan uuden pöntön kolmella IP-kameralla; kaksi kameraa sisällä ja yksi ulkona. Kuvan laatu parani roimasti, striimaus Youtubeen helpottui, kun kuva oli valmiiksi lähiverkossa, ei tarvinnut enää videosovittimia.  Tänä kesänä kyseisessä pöntössä oli ensimmäinen pesintä. Pönttökameralla on oma blogi: Pönttökameran päiväkirja.  Uudesta pöntöstä voit lukeaa lisää tästä postauksesta . Pesintää seuratessa tuli mieleen, että olisi mielenkiintoista tietää tarkalleen, kuinka monta kertaa päivässä linnut käyvät pöntössä pesinnän eri vaiheissa. Arvioita voi tehdä videotallenteesta, mutta se on työlästä j

Aika päivättää tätäkin blogia välillä. Blogithan on aina vain tauolla, niitä ei koskaan lopeteta. Edellisessä postauksessa viittä vaille valmis lämpömittari on nyt ollut paikallaan ulkoseinällä pari talvea ja toiminut koko ajan ongelmitta. Se näkyy hyvin viereiselle tielle ja ainakin ohikulkijat katsovat mittarin suuntaan, ehkä siitä on hyötyäkin joillekin, vaikka näiden projektien päätarkoitus ei ole tlopputuloksen hyöty, vaan projekti itsessään on hyödyllinen. Mittari kalibroitiin kiehuvalla vedellä (100 °C) ja vedellä, jossa jäämurkaa seassa (0 °C). Näiden pisteiden perusteella lukemaa piti ohjelmallisesti pudottaa yhdellä asteella. Mittari ei näytä asteen desimaaleja ja se on nykyisellään tarkooitukseensa nähden varsin tarkka. Näyttää samaa kuin lähellä oleva lasiputkimittari. Kirkkauden säätöä varten mittarissa on valovastus, joka mittaa ympäristön valoisuuden ja säätää näytön kirkkautta vastaavasti; mitä valoisampaa ulkona, sen kirkkaamalle näyttö säädetään. Valovastus osoittautu