Varoituksen sanat!
Jos et tiedä ja ymmärrä mitä sähkö on ja milloin se on vaarallista, älä koskaan tee sillä mitään. Normaaleja kuluttajille tarkoitettuja sähkölaitteita voit niiden käyttöohjeen mukaisesti käyttää, mutta älä avaa sähkölaitteita, älä rakenna mitään sähkölaitteita itse, älä koske mihinkään paljaaseen eristämättömään jännitteelliseen johtimeen äläkä mene edes lähelle sellaista.
Sähkö voi tappaa ja se voi aiheuttaa erittäin vaikeita ihonalaisia palovammoja. Vaaratonkin sähköisku voi aiheuttaa horjahtamisen tai kaatumisen ja sitä kautta tapaturman. Sähkö voi myös sytyttää tulipaloja, aiheuttaa voimakkaita ääniä, sokaisevan kirkkaita valoilmiöitä ja räjähdyksiä.
Minä on luonnollisestikaan ole vastuussa siitä mitä sinä teet tästä blogista mahdollisesti saamillasi ideoilla. Olen asiasta nyt vielä erikseen varoittanut.
Kaikki sähkö ei ole vaarallista. Aiempi määritelmä suojajännite, nykyisin pienoisjännite, on enintään 120 voltin tasajännite tai enintään 50 voltin vaihtojännite. Pienoisjännitteisiä sähkölaitteita saa rakentaa, korjata ja asentaa ilman sähköalan virallista koulutusta. Täysin vaarattomina voidaan ehkä kuitenkin pitää vasta näitäkin alhaisempia jännitteitä, kuten leluistakin löytyviä 12 volttia tai 24 volttia. Niistä ei enää missään olosuhteissa voi saada tappavaa sähköiskua. Esimerkiksi lasten autorata toimii 12 voltin jännitteellä. Mitään ei tapahdu, vaikka koskettaa radan paljaita sähköjohteita. Kieleen 12 volttia tuntuu todella epämiellyttävältä, mutta vaarallista se ei ole.
Jännite ei ole vaarallista, virta on. Monilla on usein vaikeuksia ymmärtää jännitteen ja virran ero. Asiaa voidaan havainnollistaa arkisemmalla esimerkillä: Sähkönjohdinta voidaan verrata vesiletkuun, jossa veden paine vastaa jännitettä ja veden määrä virtaa. Mitä suurempi veden paine letkussa on, sen enemmän vettä siitä voi mennä läpi. Vastaavasti mitä enemmän johtimessa on jännitettä, sen enemmän virtaa siitä voi mennä läpi.
Ihmiselle hengenvaarallinen virta on vaihtojännitteellä 30 mA (milliampeeria) ja tasajännitteellä 300 mA. Näin ollen on helppo ymmärtää, miksi pienoisjännitteen yläraja vaihtosähköllä on pienempi kuin tasasähköllä. Samoin ymmärrämme vesiletkuesimerkin avulla, miksi pienet jännitteet ovat turvallisia. Se johtuu siitä, että pienillä jännitteillä ihmiskehon läpi ei voi kulkea vaarallisen voimakasta virtaa. Sähkön jännite (=paine) ei yksinkertaisesti riitä kuljettamaan vaarallisen paljon virtaa kehon läpi. Aivan samoin kuin puutarhaletkun vesisuihku ei vahingoita ihmistä, mutta painepesurin suihku menee ihosta läpi.
Sähköisku tappaa pysäyttämällä sydämen. Sydänlihaksessa jo yhden milliampeerin virta voi aiheuttaa ns. kammiovärinän, jolloin sydämen normaali pumppaussykli pysähtyy ja lihas jää värisemään. Tästä tilassa sydän ei pumppaa verta eikä sydän siitä itsestään palaudu, joten kammiovärinä johtaa kuolemaan. Kammiovärinässä oleva sydän voidaan käynnistää uudelleen defibrilaattorilla, jolla sydämeen annetaan värinän pysäyttävä sähköisku, jonka jälkeen sydän osaa (toivottavasti) itsestään käynnistyä uudelleen. Tämän olemme nähneet ainakin elokuvissa ja tv-sarjoissa.
Jotta sydän joutuisi kammiovärinään, on sähköiskun satuttava juuri tietyssä sydämen rytmin vaiheessa, ja se vaihe on melko lyhyt sydämen koko syklissä. Tämän vaiheen ulkopuolella sydän ei joudu kammiovärinään vaikka saisikin sähköiskun. Voimakkaastakin sähköiskusta voi siis hyvällä tuurilla selvitä pelkällä säikähdyksellä. Ihmisiä on selvinnyt hengissä jopa salaman iskuista, joissa jännitettä on miljoonia voltteja ja virtaakin useita ampeereja, mutta aika hyvin lyhyt.
Sähköisku ei tapa silloinkaan, kun virtaa ei kulje rintakehän eikä sydämen läpi. Silloinkin tosin hyvin suuret virrat voivat aiheuttaa ihonalaisia palovammoja, jotka ovat aina tuhoisia ja johtavat usein jäsenten amputoimiseen tai sisäisiin kuolioihin, tulehduksiin ja sitä kautta kuolemaan. Alle 500 voltin sähköiskut eivät yleensä aiheuta sisäisiä palovammoja.
Sähköisku saa lihakset kramppaamaan, jolloin ei itse pysty irrottautumaan tilanteesta. Joissain lähteissä sanotaan, että tasasähkö olisi tässä suhteessa pahempi, ja että vaihtosähköstä olisi ainakin teoriassa mahdollista irrottautua, koska vaihtosähkön jännite käy sata kertaa sekunnissa (50 Hz) nollassa. En ota asiaan kantaa. Aivan ensimmäinen ensiapu sähköiskutilanteissa on joka tapauksessa kytkeä kohde jännitteettömäksi, ennen kuin koskee uhriin. Jos yrittää vetää urhria irti kohteesta, joutuu helposti itsekin uhriksi.
Jotta tämä ei olisi liian yksinkertaista, todetaan vielä, että kaikki suurjännitteet eivät ole hengenvaarallisia. Esimerkiksi sähköpaimen tuottaa jopa 10000 voltin jännitteen, mutta niin pienen virran, että se on vaaraton, joskin erittäin häijyn tuntuinen. Toinen esimerkki on bensiinimoottorin sytytysvirtapiiri, jossa jännitettä on vielä sähköpaimentakin enemmän, mutta hyvin vähän virtaa.
Teslamuuntaja tuottaa jännitettä helposti muutamasta sadasta tuhannesta pariin miljoonaan volttiin. Virtaa se tuottaa hyvin vähän ja teoriassa sähköisku teslamuuntajan toisiojännitteestä onkin luultavasti vaaraton, mutta kokeilla sitä ei kannata. Sydän ei myöskään ole yhtä herkkä teslamuuntajan tuottamalle suurtaajuiselle virralle kuin 50 Hz verkkovirralle.
Teslamuuntaja toimii 230 V verkkovirralla, joka on aina hengenvaarallinen. Vaarallisin osa teslamuuntajassa on kuitenkin välipiirin jännite, joka on tyypillisesti välillä 5000...15000 volttia. Virtaa välipiirissä voi olla kymmeniä tai satoja milliampeereita, joka riittää tappamaan norsun. Tämä jännite ladataan välipiirin kondensaattoreihin, jossa jännite voi säilyä vaarallisen korkeana vielä käyttöjännitteen poiskytkemisen jälkeen. Oikeaoppisesti kondensaattorit kuuluu varustaa vuotovastuksilla, jotka purkavat latauksen virrankatkaisun jälkeen. Ilman näitä vastuksia kondensaattorit voivat säilyttää varauksensa useiden tuntien ajan.
Sähkömekaanisen teslamuuntajan kipinävälikytkin muodostaa toimiessaan jonkin verran otsonia, joka on suurina pitoisuuksina myrkyllistä. Otsonin onneksi helposti tunnistaa pistävästä, metallisesta hajusta. Valokaari tuottaa myös ultraviolettisäteilyä, joka on vaarallista silmille.
Sähköllä harrastaminen ja leikkiminen, kuinka suurilla jännitteillä ja virroilla tahansa on turvalista, kun pitää huolen siitä, ettei koskaan joudu kosketuksiin jännitteellisten osien kanssa, pysyy suurjännitteen valokaaren kantaman ulottumattomissa sekä suojautuu valokaarien mahdollisesti aiheuttamilta sulan metallin roiskeilta ja räjähdyksiltä.
Edit, 5.9.2019 klo 20:13:
Lukijapalautteen johdosta lisätään tähän vielä pari riskiä, joita tekstissä ei käsitely.
Pitkäaikainen heikko tasavirta kehon läpi. Niin heikko, ettei sitä tunne, mutta se voi aiheuttaa kemiallisia muutoksia kehossa, jotka aiheuttavat "myrkytyksen" ja jopa kuoleman. Älä siis altista itseäsi pitkäaikaisesti minkäänlaiselle sähkövirralle.
Kamiovärinä voi ilmetä myös pitkän aikaa sähköiskun jälkeen. Siksi aina vähäistä isomman sähköiskun jälkeen on hakeuduttava lääkärin tutkittavaksi. Sydänfilmillä voidaan todeta piilevä riski kammiovärinään. Tutkivan lääkärin pitää olla hyvin perillä sähkötapaturmien hoidosta.
Lähteitä:
Sähkön aiheuttamat vammat (sähköisku)
Sähköisku ja ensiapu
Sähkö voi tappaa ja se voi aiheuttaa erittäin vaikeita ihonalaisia palovammoja. Vaaratonkin sähköisku voi aiheuttaa horjahtamisen tai kaatumisen ja sitä kautta tapaturman. Sähkö voi myös sytyttää tulipaloja, aiheuttaa voimakkaita ääniä, sokaisevan kirkkaita valoilmiöitä ja räjähdyksiä.
Minä on luonnollisestikaan ole vastuussa siitä mitä sinä teet tästä blogista mahdollisesti saamillasi ideoilla. Olen asiasta nyt vielä erikseen varoittanut.
Kaikki sähkö ei ole vaarallista. Aiempi määritelmä suojajännite, nykyisin pienoisjännite, on enintään 120 voltin tasajännite tai enintään 50 voltin vaihtojännite. Pienoisjännitteisiä sähkölaitteita saa rakentaa, korjata ja asentaa ilman sähköalan virallista koulutusta. Täysin vaarattomina voidaan ehkä kuitenkin pitää vasta näitäkin alhaisempia jännitteitä, kuten leluistakin löytyviä 12 volttia tai 24 volttia. Niistä ei enää missään olosuhteissa voi saada tappavaa sähköiskua. Esimerkiksi lasten autorata toimii 12 voltin jännitteellä. Mitään ei tapahdu, vaikka koskettaa radan paljaita sähköjohteita. Kieleen 12 volttia tuntuu todella epämiellyttävältä, mutta vaarallista se ei ole.
Jännite ei ole vaarallista, virta on. Monilla on usein vaikeuksia ymmärtää jännitteen ja virran ero. Asiaa voidaan havainnollistaa arkisemmalla esimerkillä: Sähkönjohdinta voidaan verrata vesiletkuun, jossa veden paine vastaa jännitettä ja veden määrä virtaa. Mitä suurempi veden paine letkussa on, sen enemmän vettä siitä voi mennä läpi. Vastaavasti mitä enemmän johtimessa on jännitettä, sen enemmän virtaa siitä voi mennä läpi.Ihmiselle hengenvaarallinen virta on vaihtojännitteellä 30 mA (milliampeeria) ja tasajännitteellä 300 mA. Näin ollen on helppo ymmärtää, miksi pienoisjännitteen yläraja vaihtosähköllä on pienempi kuin tasasähköllä. Samoin ymmärrämme vesiletkuesimerkin avulla, miksi pienet jännitteet ovat turvallisia. Se johtuu siitä, että pienillä jännitteillä ihmiskehon läpi ei voi kulkea vaarallisen voimakasta virtaa. Sähkön jännite (=paine) ei yksinkertaisesti riitä kuljettamaan vaarallisen paljon virtaa kehon läpi. Aivan samoin kuin puutarhaletkun vesisuihku ei vahingoita ihmistä, mutta painepesurin suihku menee ihosta läpi.
Sähköisku tappaa pysäyttämällä sydämen. Sydänlihaksessa jo yhden milliampeerin virta voi aiheuttaa ns. kammiovärinän, jolloin sydämen normaali pumppaussykli pysähtyy ja lihas jää värisemään. Tästä tilassa sydän ei pumppaa verta eikä sydän siitä itsestään palaudu, joten kammiovärinä johtaa kuolemaan. Kammiovärinässä oleva sydän voidaan käynnistää uudelleen defibrilaattorilla, jolla sydämeen annetaan värinän pysäyttävä sähköisku, jonka jälkeen sydän osaa (toivottavasti) itsestään käynnistyä uudelleen. Tämän olemme nähneet ainakin elokuvissa ja tv-sarjoissa.
Jotta sydän joutuisi kammiovärinään, on sähköiskun satuttava juuri tietyssä sydämen rytmin vaiheessa, ja se vaihe on melko lyhyt sydämen koko syklissä. Tämän vaiheen ulkopuolella sydän ei joudu kammiovärinään vaikka saisikin sähköiskun. Voimakkaastakin sähköiskusta voi siis hyvällä tuurilla selvitä pelkällä säikähdyksellä. Ihmisiä on selvinnyt hengissä jopa salaman iskuista, joissa jännitettä on miljoonia voltteja ja virtaakin useita ampeereja, mutta aika hyvin lyhyt.Sähköisku ei tapa silloinkaan, kun virtaa ei kulje rintakehän eikä sydämen läpi. Silloinkin tosin hyvin suuret virrat voivat aiheuttaa ihonalaisia palovammoja, jotka ovat aina tuhoisia ja johtavat usein jäsenten amputoimiseen tai sisäisiin kuolioihin, tulehduksiin ja sitä kautta kuolemaan. Alle 500 voltin sähköiskut eivät yleensä aiheuta sisäisiä palovammoja.
Sähköisku saa lihakset kramppaamaan, jolloin ei itse pysty irrottautumaan tilanteesta. Joissain lähteissä sanotaan, että tasasähkö olisi tässä suhteessa pahempi, ja että vaihtosähköstä olisi ainakin teoriassa mahdollista irrottautua, koska vaihtosähkön jännite käy sata kertaa sekunnissa (50 Hz) nollassa. En ota asiaan kantaa. Aivan ensimmäinen ensiapu sähköiskutilanteissa on joka tapauksessa kytkeä kohde jännitteettömäksi, ennen kuin koskee uhriin. Jos yrittää vetää urhria irti kohteesta, joutuu helposti itsekin uhriksi.
Jotta tämä ei olisi liian yksinkertaista, todetaan vielä, että kaikki suurjännitteet eivät ole hengenvaarallisia. Esimerkiksi sähköpaimen tuottaa jopa 10000 voltin jännitteen, mutta niin pienen virran, että se on vaaraton, joskin erittäin häijyn tuntuinen. Toinen esimerkki on bensiinimoottorin sytytysvirtapiiri, jossa jännitettä on vielä sähköpaimentakin enemmän, mutta hyvin vähän virtaa.
Teslamuuntaja tuottaa jännitettä helposti muutamasta sadasta tuhannesta pariin miljoonaan volttiin. Virtaa se tuottaa hyvin vähän ja teoriassa sähköisku teslamuuntajan toisiojännitteestä onkin luultavasti vaaraton, mutta kokeilla sitä ei kannata. Sydän ei myöskään ole yhtä herkkä teslamuuntajan tuottamalle suurtaajuiselle virralle kuin 50 Hz verkkovirralle.
Teslamuuntaja toimii 230 V verkkovirralla, joka on aina hengenvaarallinen. Vaarallisin osa teslamuuntajassa on kuitenkin välipiirin jännite, joka on tyypillisesti välillä 5000...15000 volttia. Virtaa välipiirissä voi olla kymmeniä tai satoja milliampeereita, joka riittää tappamaan norsun. Tämä jännite ladataan välipiirin kondensaattoreihin, jossa jännite voi säilyä vaarallisen korkeana vielä käyttöjännitteen poiskytkemisen jälkeen. Oikeaoppisesti kondensaattorit kuuluu varustaa vuotovastuksilla, jotka purkavat latauksen virrankatkaisun jälkeen. Ilman näitä vastuksia kondensaattorit voivat säilyttää varauksensa useiden tuntien ajan.
Sähkömekaanisen teslamuuntajan kipinävälikytkin muodostaa toimiessaan jonkin verran otsonia, joka on suurina pitoisuuksina myrkyllistä. Otsonin onneksi helposti tunnistaa pistävästä, metallisesta hajusta. Valokaari tuottaa myös ultraviolettisäteilyä, joka on vaarallista silmille.
Sähköllä harrastaminen ja leikkiminen, kuinka suurilla jännitteillä ja virroilla tahansa on turvalista, kun pitää huolen siitä, ettei koskaan joudu kosketuksiin jännitteellisten osien kanssa, pysyy suurjännitteen valokaaren kantaman ulottumattomissa sekä suojautuu valokaarien mahdollisesti aiheuttamilta sulan metallin roiskeilta ja räjähdyksiltä.
Edit, 5.9.2019 klo 20:13:
Lukijapalautteen johdosta lisätään tähän vielä pari riskiä, joita tekstissä ei käsitely.
Pitkäaikainen heikko tasavirta kehon läpi. Niin heikko, ettei sitä tunne, mutta se voi aiheuttaa kemiallisia muutoksia kehossa, jotka aiheuttavat "myrkytyksen" ja jopa kuoleman. Älä siis altista itseäsi pitkäaikaisesti minkäänlaiselle sähkövirralle.
Kamiovärinä voi ilmetä myös pitkän aikaa sähköiskun jälkeen. Siksi aina vähäistä isomman sähköiskun jälkeen on hakeuduttava lääkärin tutkittavaksi. Sydänfilmillä voidaan todeta piilevä riski kammiovärinään. Tutkivan lääkärin pitää olla hyvin perillä sähkötapaturmien hoidosta.
Lähteitä:
Sähkön aiheuttamat vammat (sähköisku)
Sähköisku ja ensiapu
Kommentit
Lähetä kommentti