Mitoitus osa 2. - toisiokäämin mitat

-
Kaikessa mitoituksessa tästä eteenpäin käytämme ohjeita sivustolta


Sivustolta löytyy kaikki tarvittava tieto ja kaavat teslamuuntajan mitoitukseen. Tietenkin, jos haluaisi perehtyä syvällisesti teslamuuntajan teoriaan, kaavat pitäisi laatia itse alusta alkaen. Tyydymme nyt kuitenkin valmiiksi mietittyihin lähteisiin.

Aloitetaan päämittojen hahmottamisella. Toisiokäämin halkaisija nähdään taulukosta:


Osassa 1. päätettiin muuntajan tehoksi 450 wattia, joten suositus on 3...4 tuumaa, 7,5...10 cm. Toisiokäämi tulee käämiä muoviputken päälle. Muovista viemäputkea saa 110 mm halkaisijalla. Akryyliputkea löytyy halkaisijalla 100 mm. Nämä päämitat eivät ole niin kovin tarkkoja, joten valitaan näistä 110 mm toisiokäämin halkaisijaksi. Viemäriputkea saa rautakaupasta ja se on halpaa, ei tosin yhtä kaunista kuin kirkas akryyli.


Ohjeellinen toisiokäämin pituus on 110 mm halkaisijalla viisi kertaa halkaisija, eli 550 mm.

Toisiokäämin kierrosluvun tulee olla välillä 800...1000 kierrosta. Käytettäessä 0,5 mm käämilankaa, sen paksuus eristeen kanssa on n. 0,55 mm. Näitä kierroksia mahtuu 550 mm matkalle 

550 mm / 0,55 = 1000 kierrosta

Käytetään laskennassa tästä eteenpäin 900 kierrosta. Lankaa tarvitaan tällöin 

L = πdn = 3,14 x 0,11 m x 1000 =  346 m

Lankaa tarvitaan 346 metriä. Kilon rullassa on reilut puoli kilometriä lankaa, sellainen rulla tarvitaan.




Mitoitukset:
  • Toisiokäämin halkaisija: 110 mm.
  • Toisiokäämin pituus: 550 mm.
  • Toisiokäämin kierrosluku: 1000
  • Lanka: 0,5 mm / 346 m.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vacuum Tube Tesla Coil Staccato Controller with Arduino

-
Kuva
I built a staccato controller for a vacuum tube Tesla coil using a microcontroller. I used an Arduino Nano , which is an older (2008) and well-known microcontroller based on the Atmega328 . It's relatively slow compared to many newer microcontrollers, but still fast enough to follow the 50-hertz frequency of the mains power, which is the basis of the staccato controller's operation. View in CircuitLab . In the circuit diagram, at the bottom right, there is a transformer, 230/12 V 6 VA. I initially used a 2 VA printed circuit board transformer, but it had a tendency to overheat. A 4 VA transformer would likely be fine, but I installed a 6 VA transformer . Above the transformer, there is a full-wave rectifier , BR1. Following the bridge is an electrolytic capacitor C1, rated at 1000 uF and 35 V. After that, there is a 7812 voltage regulator that steps the voltage down to 12 volts, which is the highest allowed operating voltage for the Nano. Even though the rated voltage of the tr...
Lue lisää

Käämintäkone

-
Kuva
Mitä ei saa kaupasta, se pitää rakentaa itse. Kuten nyt vaikkapa teslamuuntajan toision käämintakone. Sellainen on aina hyvä olla olemassa. Arduino Nano on C++ -kielellä ohjelmoitava mikrokontrolleri , joka soveltuu tähän projektiin täydellisesti. Sillä voi ohjata niin LCD-näyttöä, askelmoottoriohjainta kuin relettäkin, joita tarvitaan tässä projektissa. Lisäksi vähän mekaanisia osia, askelmoottori , johde, langankiristin, käämintämoottori, pari laakeria,  yms. Arduino tarkkailee akselin pyörimistä Hall-anturin avulla ja siirtää kelkkaa joka kierroksella valitun nousun verran. Tässä ensimmäisessä koeajossa käämimme 1300 kierrosta 0,2 mm lankaa. Nousuksi valitaan 0,23 mm koska nimellismitta 0,2 mm on kuparin paksuus johon päällä oleva eristelakka lisää paksuutta hieman. Mikrometrillä mitattuna 0,23 mm vaikutti sopivalta arvolta, jolla lanka käämiytyy vieri viereen. Koneella olisi mahdollista myös jättää haluttu ilmaväli kierrosten väliin, joka käsin käämimällä on mahdotonta...
Lue lisää

Linnunpöntön porttilaskuri

-
Kuva
Olen pitänyt pönttökameraa enemmän ja vähemmän aktiivisesti vuodesta 2000 asti. Pöntöt olivat pitkään varustettuja mustavalkoisilla CCD-kameroilla, jotka tuottivat analogista komposiitti-videosignaalia. Laatu on sinänsä ihan ok, kamerat halpoja ja helppoja käyttää. Yövalaistuksesta huolehti infrapunaledit.  Kameratekniikka on kehittynyt sittemmin niin paljon, että viime syksynä päätin rakentaa kokonaan uuden pöntön kolmella IP-kameralla; kaksi kameraa sisällä ja yksi ulkona. Kuvan laatu parani roimasti, striimaus Youtubeen helpottui, kun kuva oli valmiiksi lähiverkossa, ei tarvinnut enää videosovittimia.  Tänä kesänä kyseisessä pöntössä oli ensimmäinen pesintä. Pönttökameralla on oma blogi: Pönttökameran päiväkirja.  Uudesta pöntöstä voit lukeaa lisää tästä postauksesta . Pesintää seuratessa tuli mieleen, että olisi mielenkiintoista tietää tarkalleen, kuinka monta kertaa päivässä linnut käyvät pöntössä pesinnän eri vaiheissa. Arvioita voi tehdä videotallenteesta, mutta se...
Lue lisää