eBayn teslamuuntaja
Joulupukki toi Kiinasta teslamuuntajan rakennussarjan. Tämä yhdellä IRFP260 mosfetillä varustettu pieni muuntaja osaa myös moduloida ääntä resonanssitaajuuden sekaan. Pari iltaa tuli pojan kanssa vietettyä sitä kasatessa. Tässä lyhyt projektikuvaus.
Mukana ei tullut mitään rakennusohjeita, joskin piirilevyssä oli hyvät komponenttimerkinnät kyllä. Ne eivät tosin täsmänneet komponenttien kanssa. Levyssä oli paikat neljälle vastukselle, 2 kpl 10 kΩ ja 2 kpl 4,7 kΩ, mutta mukana oli vastukset 2 kpl 10 kΩ 2 kpl 6,8 kΩ. Onko suunnitelma muuttunut piirilevyn valmistuksen jälkeen, vai oliko mukana väärät vastukset? Kotoa löytyi kyllä 2 kpl 5,6 kΩ vastuksia, jotka olisivat olleet lähempänä piirilevymerkintöjen arvoja, mutta päätettiin kuitenkin käyttää mukana tulleet.
Ja mihin toisiokäämin alapää liitetään? Entä yksi ylimääräinen 150 pF kerko, jolle ei löytynyt paikkaa mistään?
Parin illan juottamisen ja ihmettelyn jälkeen laite oli kuitenkin valmis, eikä osia jäänyt kovin paljon yli. Toimisiko se? Se selviäisi vain kokeilemalla. CE eli China Export -merkinnällä varustettu 24V/2A virtalähde oli varustettu kiinteällä johdolla jonka päässä jenkkipistoke. Onneksi adapteri löytyi kotoa. Virtalähde on niin kevyt ja heppoisen oloinen, ettei tulisi mieleenkään käyttää sitä jatkuvassa käytössä, mutta ehkä sillä nyt tämän kerran uskaltaa kokeilla. Mittarin mukaan se kuitenkin antoi hyvin tarkasti 24V minkä lupaakin.
Purkaus terminaalina toimivan messinkinaulan päästä ei tahdo syttyä itsestään, vaan pitääs sytyttää koskettamalla sitä jollain metalliesineellä. Sen jälkeen ke kyllä palaa kiltisti. Mukana tullut 3,5 mm audiopiuha puhelimeen kiinni ja Spotify soimaan. Ei kuulu mitään? Volyymi täysille, niin jo alkoi kuulua. Laite siis moduloi äänisignaalin muuntajan resonanssitaajuuteen mukaan, eli ääni kuuluu plasmapurkauksesta, mitää muuta kaiutinta tässä ei ole. Itse resonanssitaajuus on joitain satoja kilohertsejä, joka ole ihmiskorvin kuultavaa.
Ihan hauska rakennusprojekti, mutta ei tosiaankaan aloittelijoille. Koponentit erilaisia kuin piirilevymerkinnöissä, ei ohjetta ensiökäämin valmistamisesta eikä toisiokäämin päiden kytkemisestä, ei ohjetta FETti ja tehotransistorin asentamisesta jäähdytyslevyyn saati eristeen asentamisesta komponenttien ja jäähdytyslevyn väliin. Piitahnaa tuli mukana, mutta ei siitäkään mitään tietoa, mihin se kuuluu. Ei siis ylipäätään yhtään mitään ohjetta.
Luultavasti koko rakennussarja on vain otettu tehtaan liukuhihnalta sivuun, siinä ennen kokoonpanovaihetta, ja pakattu kaikki osat sellaisenaan ilman dokumentaatiota. Kun on ikänsän kaikenlaisten härveleiden kanssa puuhastellut, tämähän oli vain mielenkiintoinen haaste ja varmasti poikakin siinä samalla oppi jotain, juottamaan ainakin.
Mukana ei tullut mitään rakennusohjeita, joskin piirilevyssä oli hyvät komponenttimerkinnät kyllä. Ne eivät tosin täsmänneet komponenttien kanssa. Levyssä oli paikat neljälle vastukselle, 2 kpl 10 kΩ ja 2 kpl 4,7 kΩ, mutta mukana oli vastukset 2 kpl 10 kΩ 2 kpl 6,8 kΩ. Onko suunnitelma muuttunut piirilevyn valmistuksen jälkeen, vai oliko mukana väärät vastukset? Kotoa löytyi kyllä 2 kpl 5,6 kΩ vastuksia, jotka olisivat olleet lähempänä piirilevymerkintöjen arvoja, mutta päätettiin kuitenkin käyttää mukana tulleet.
Ja mihin toisiokäämin alapää liitetään? Entä yksi ylimääräinen 150 pF kerko, jolle ei löytynyt paikkaa mistään?
Parin illan juottamisen ja ihmettelyn jälkeen laite oli kuitenkin valmis, eikä osia jäänyt kovin paljon yli. Toimisiko se? Se selviäisi vain kokeilemalla. CE eli China Export -merkinnällä varustettu 24V/2A virtalähde oli varustettu kiinteällä johdolla jonka päässä jenkkipistoke. Onneksi adapteri löytyi kotoa. Virtalähde on niin kevyt ja heppoisen oloinen, ettei tulisi mieleenkään käyttää sitä jatkuvassa käytössä, mutta ehkä sillä nyt tämän kerran uskaltaa kokeilla. Mittarin mukaan se kuitenkin antoi hyvin tarkasti 24V minkä lupaakin.
Purkaus terminaalina toimivan messinkinaulan päästä ei tahdo syttyä itsestään, vaan pitääs sytyttää koskettamalla sitä jollain metalliesineellä. Sen jälkeen ke kyllä palaa kiltisti. Mukana tullut 3,5 mm audiopiuha puhelimeen kiinni ja Spotify soimaan. Ei kuulu mitään? Volyymi täysille, niin jo alkoi kuulua. Laite siis moduloi äänisignaalin muuntajan resonanssitaajuuteen mukaan, eli ääni kuuluu plasmapurkauksesta, mitää muuta kaiutinta tässä ei ole. Itse resonanssitaajuus on joitain satoja kilohertsejä, joka ole ihmiskorvin kuultavaa.
Ihan hauska rakennusprojekti, mutta ei tosiaankaan aloittelijoille. Koponentit erilaisia kuin piirilevymerkinnöissä, ei ohjetta ensiökäämin valmistamisesta eikä toisiokäämin päiden kytkemisestä, ei ohjetta FETti ja tehotransistorin asentamisesta jäähdytyslevyyn saati eristeen asentamisesta komponenttien ja jäähdytyslevyn väliin. Piitahnaa tuli mukana, mutta ei siitäkään mitään tietoa, mihin se kuuluu. Ei siis ylipäätään yhtään mitään ohjetta.
Luultavasti koko rakennussarja on vain otettu tehtaan liukuhihnalta sivuun, siinä ennen kokoonpanovaihetta, ja pakattu kaikki osat sellaisenaan ilman dokumentaatiota. Kun on ikänsän kaikenlaisten härveleiden kanssa puuhastellut, tämähän oli vain mielenkiintoinen haaste ja varmasti poikakin siinä samalla oppi jotain, juottamaan ainakin.
Kommentit
Lähetä kommentti