Mikroaaltouunin teurastus

-

Käytöstä poistettua mikroaaltouunia ei tietenkään kannatta hävittää, ennen kuin siitä on otettu talteen kaikki hyödylliset osat:

  • Muuntaja
  • Diodi
  • Kondensaattori
  • Magnetroni
  • Tuuletin + sulkunapamoottori
  • Lautasen pyöritysmoottori
  • Liitäntäjohto + pistoke
  • Mikrokytkimiä + muuta pikkusälää

Kondensaattori voi säilyttää varauksen pitkän aikaa uunin käytön jälkeen. Heti kun pääset siihen käsiksi, pura mahdollinen varaus oikosulkemalla kondensaattorin navat.

Uuni on purettavissa suhteellisen helposti. Mallista riippuen, uunin rakennetta on purettava joko vähän tai vähän enemmän, jotta osiin pääsee käsiksi.

Muuntaja on tyypillisesti muuntosuhteeltaan noin kymmenen, eli 230 V sisään ja reilu 2000 V ulos. Muuntajan perässä on yhdellä diodilla ja kondensaattorilla toteutettu kaskadi, jolla jännite tuplataan. Sekä diodi että kondensaattori kestävät näin olleen n. 2 kV, diodi kestää virtaa uunin tehosta riippuen n. 500 mA. Kondensaattorin kapasitanssi on luokkaa 1 µF.

Muuntaja toimii myös toisin päin, eli toision voi kytkeä ensiöksi, jolloin siitä saadaan n. 23 volttia ja suhteellisen paljon virtaa. Näitä muuntajia valmistetaan miljoonittain. Siksi ne on suunniteltu valmistettavaksi mahdollisimman vähällä raudalla ja kuparilla, sekä toimimaan parhaiten juuri tässä käyttötarkoituksessa. Muuntaja esim. kuumenee tyhjäkäynnillä niin paljon, että sitä ei voi pitkiä aikoja pitää virrallisena ilman kuormaa, ennen kuin se ylikuumenee. Tällainen muutaja (MOT = Microwave Oven Transformer) voidaan helpohkosti käämiä uudelleen ja rakentaa siitä vaikka pistehitsauslaite, tai käyttää sellaisenaan tai kaskadin kanssa tyhjöputki-teslamuuntajan yhteydessä.

Mikroaallot muodostetaan magnetronissa, tarkemmin onteloresonaattorimagnetronissa, joka on tyhjöputki. Muuntajassa on hehkukatodia varten erillinen pieni käämi, josta saadaan muutaman voltin jännite putken hehkutukseen. Mikroaallot poistuvat putken toisen pään kautta, joka on suunnattu uuniin sisälle.

Magnetroni on keksitty joskus 1920-luvulla, mutta sellaisen käyttäminen ruoan lämmitykseen keksittiin vasta 1950-luvulla, vahingossa. Insinööri Percy Spencer oli nimittäin tekemässä kokeita magnetronilla, kun hän huomasi, että taskussa ollut suklaapatukka oli yhtäkkiä sulanut. Magnetronia ei tietenkään koskaan pidä yrittää kytkeä toimimaan uunin ulkopuolella, ellei sitten halua rakentaa jonkinlaista sädepyssyä, jolla voi suunnata voimakkaan 2,4 GHz sähkömagneettisen säteilyn - jonnekin. Mihinkään elolliseen sitä ei kuitenkaan saa kohdistaa.

Magnetronista saa ainakin kaksi kohtalaisen voimakasta renkaan muotoista magneettia. Itse magnetronin runko on kuparia, jolla on tietenkin jonkinlainen romuhinta. Varo kuitenkin alakuvassa vaalenapunaista keraamisia eristettä, jollainen on myös magnetronin toisessa päässä, kytkentäkotelon sisällä. Eristeet saattavat olla  berylliumoksidia, joka on pölyn muodossa myrkyllistä. Ehjänä se on täysin vaaratonta. Sitä voi koskettaa, vaikka nuolla, mutta jos se hajoaa ja muuttuu pölyksi ilmaan, sen hengittäminen on erittäin vaarallista. Se on karsinogeeni ja voi aiheuttaa kroonisen keuhkotaudin, berrylioosin.


Tässä tämä. Ylijääneet romut menevät metallin- ja sähköromun keräykseen.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vacuum Tube Tesla Coil Staccato Controller with Arduino

-
Kuva
I built a staccato controller for a vacuum tube Tesla coil using a microcontroller. I used an Arduino Nano , which is an older (2008) and well-known microcontroller based on the Atmega328 . It's relatively slow compared to many newer microcontrollers, but still fast enough to follow the 50-hertz frequency of the mains power, which is the basis of the staccato controller's operation. View in CircuitLab . In the circuit diagram, at the bottom right, there is a transformer, 230/12 V 6 VA. I initially used a 2 VA printed circuit board transformer, but it had a tendency to overheat. A 4 VA transformer would likely be fine, but I installed a 6 VA transformer . Above the transformer, there is a full-wave rectifier , BR1. Following the bridge is an electrolytic capacitor C1, rated at 1000 uF and 35 V. After that, there is a 7812 voltage regulator that steps the voltage down to 12 volts, which is the highest allowed operating voltage for the Nano. Even though the rated voltage of the tr...
Lue lisää

Käämintäkone

-
Kuva
Mitä ei saa kaupasta, se pitää rakentaa itse. Kuten nyt vaikkapa teslamuuntajan toision käämintakone. Sellainen on aina hyvä olla olemassa. Arduino Nano on C++ -kielellä ohjelmoitava mikrokontrolleri , joka soveltuu tähän projektiin täydellisesti. Sillä voi ohjata niin LCD-näyttöä, askelmoottoriohjainta kuin relettäkin, joita tarvitaan tässä projektissa. Lisäksi vähän mekaanisia osia, askelmoottori , johde, langankiristin, käämintämoottori, pari laakeria,  yms. Arduino tarkkailee akselin pyörimistä Hall-anturin avulla ja siirtää kelkkaa joka kierroksella valitun nousun verran. Tässä ensimmäisessä koeajossa käämimme 1300 kierrosta 0,2 mm lankaa. Nousuksi valitaan 0,23 mm koska nimellismitta 0,2 mm on kuparin paksuus johon päällä oleva eristelakka lisää paksuutta hieman. Mikrometrillä mitattuna 0,23 mm vaikutti sopivalta arvolta, jolla lanka käämiytyy vieri viereen. Koneella olisi mahdollista myös jättää haluttu ilmaväli kierrosten väliin, joka käsin käämimällä on mahdotonta...
Lue lisää

Linnunpöntön porttilaskuri

-
Kuva
Olen pitänyt pönttökameraa enemmän ja vähemmän aktiivisesti vuodesta 2000 asti. Pöntöt olivat pitkään varustettuja mustavalkoisilla CCD-kameroilla, jotka tuottivat analogista komposiitti-videosignaalia. Laatu on sinänsä ihan ok, kamerat halpoja ja helppoja käyttää. Yövalaistuksesta huolehti infrapunaledit.  Kameratekniikka on kehittynyt sittemmin niin paljon, että viime syksynä päätin rakentaa kokonaan uuden pöntön kolmella IP-kameralla; kaksi kameraa sisällä ja yksi ulkona. Kuvan laatu parani roimasti, striimaus Youtubeen helpottui, kun kuva oli valmiiksi lähiverkossa, ei tarvinnut enää videosovittimia.  Tänä kesänä kyseisessä pöntössä oli ensimmäinen pesintä. Pönttökameralla on oma blogi: Pönttökameran päiväkirja.  Uudesta pöntöstä voit lukeaa lisää tästä postauksesta . Pesintää seuratessa tuli mieleen, että olisi mielenkiintoista tietää tarkalleen, kuinka monta kertaa päivässä linnut käyvät pöntössä pesinnän eri vaiheissa. Arvioita voi tehdä videotallenteesta, mutta se...
Lue lisää