Käämintäkone

-
Toisiokäämissä tulee olemaan tuhat kierrosta lakattua kuparilankaa käämittynä 110 millisen PVC-viemäriputken ympärille. Sellaisen käämintä käsin ilman mitään apuvälineitä on täysin toivotonta. Sorvissa se on mahdollista ja sellainen olisikin käytettävissä. Käämi pitää kuitenkin vielä lakata pariin kertaan ja lakan pitää kuivua sorvissa, enkä kehtaa pitää sorvia varattuna monta päivää, joten päätin rakentaa yksinkertaisen käämintäkoneen. Vihdoin löytyi siis käyttöä Bebekistä joskus mukaan tarttuneelle vaihdemoottorille, joka on täydellinen tähän tarkoitukseen!

Käämin pituudeksi määrittelimme aiemmin 550 mm. Ajattelin, että kumpaankin päähän on varmaan hyvä jättää 50 mm tyhjää, joten lyhensin metrin mittaisen putken mittaan 650 mm. Kumpaankin päähän putken sisään kiinnitin epoksilla pyöreät 20 mm paksut koivuvanerilätkät. Niistä valmis käämi on aikanaan hyvä kiinnittää alustaansa alapäästä ja yläpäähän saa kiinni toroidin.

Lätkien keskelle porasin 8 mm reiät, joiden läpi asensin 8 mm kierretangon. Tueksi vielä toiset vanerilätkät, kierretangon päihin jatkomuttereilla M8 pultit, joista on kannat katkaistu. Niistä käämisydän laakeroidaan. Koko höskä sitten vanerista rakennettujen laakeripukkien varaan pöydälle. Vaihdemoottorin kytkentä akseliin kudosvahvisteisella kumiletkun pätkällä ja letkuklemmareilla. Valmista tuli.

Moottorin nimellisjännite on 12 volttia, mutta se pyörii kiltisti jo viidellä voltilla eikä näytä ottavan pahakseen, vaikka sille antaa 20 volttia. Pyörimisnopeuden säätö onnistuu hienosti säädettävällä powerilla.
Jalkakytkin jättää molemmat kädet vapaaksi. Videolla demonstraatio koneen toiminnasta. Clas Ohlsonin laskurista tuli tähän sopiva kierroslukulaskuri. Laskennallisesti 550 mm matkalle mahtuu tuhat kierrosta, mutta mielenkiinnon vuoksi lasketaan ne vielä. Ei ole niin väliä, vaikka kierrosluku jäisi vähän vajaaksi.

Kääminnän jälkeen käämi pitää lakata uretaanilakalla, joka on vielä rautakaupassa. Lakkaa voi tarvita useamman kerroksen. Käämiä pitää pyörittää lakan kuivumisen ajan, jotta se kuivuu tasaisesti eikä valu.

Näyttää siltä, että lähäpäivinä päästään valmistamaan teslamuuntajan toisiokäämi.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vacuum Tube Tesla Coil Staccato Controller with Arduino

-
Kuva
I built a staccato controller for a vacuum tube Tesla coil using a microcontroller. I used an Arduino Nano , which is an older (2008) and well-known microcontroller based on the Atmega328 . It's relatively slow compared to many newer microcontrollers, but still fast enough to follow the 50-hertz frequency of the mains power, which is the basis of the staccato controller's operation. View in CircuitLab . In the circuit diagram, at the bottom right, there is a transformer, 230/12 V 6 VA. I initially used a 2 VA printed circuit board transformer, but it had a tendency to overheat. A 4 VA transformer would likely be fine, but I installed a 6 VA transformer . Above the transformer, there is a full-wave rectifier , BR1. Following the bridge is an electrolytic capacitor C1, rated at 1000 uF and 35 V. After that, there is a 7812 voltage regulator that steps the voltage down to 12 volts, which is the highest allowed operating voltage for the Nano. Even though the rated voltage of the tr...
Lue lisää

Käämintäkone

-
Kuva
Mitä ei saa kaupasta, se pitää rakentaa itse. Kuten nyt vaikkapa teslamuuntajan toision käämintakone. Sellainen on aina hyvä olla olemassa. Arduino Nano on C++ -kielellä ohjelmoitava mikrokontrolleri , joka soveltuu tähän projektiin täydellisesti. Sillä voi ohjata niin LCD-näyttöä, askelmoottoriohjainta kuin relettäkin, joita tarvitaan tässä projektissa. Lisäksi vähän mekaanisia osia, askelmoottori , johde, langankiristin, käämintämoottori, pari laakeria,  yms. Arduino tarkkailee akselin pyörimistä Hall-anturin avulla ja siirtää kelkkaa joka kierroksella valitun nousun verran. Tässä ensimmäisessä koeajossa käämimme 1300 kierrosta 0,2 mm lankaa. Nousuksi valitaan 0,23 mm koska nimellismitta 0,2 mm on kuparin paksuus johon päällä oleva eristelakka lisää paksuutta hieman. Mikrometrillä mitattuna 0,23 mm vaikutti sopivalta arvolta, jolla lanka käämiytyy vieri viereen. Koneella olisi mahdollista myös jättää haluttu ilmaväli kierrosten väliin, joka käsin käämimällä on mahdotonta...
Lue lisää

Linnunpöntön porttilaskuri

-
Kuva
Olen pitänyt pönttökameraa enemmän ja vähemmän aktiivisesti vuodesta 2000 asti. Pöntöt olivat pitkään varustettuja mustavalkoisilla CCD-kameroilla, jotka tuottivat analogista komposiitti-videosignaalia. Laatu on sinänsä ihan ok, kamerat halpoja ja helppoja käyttää. Yövalaistuksesta huolehti infrapunaledit.  Kameratekniikka on kehittynyt sittemmin niin paljon, että viime syksynä päätin rakentaa kokonaan uuden pöntön kolmella IP-kameralla; kaksi kameraa sisällä ja yksi ulkona. Kuvan laatu parani roimasti, striimaus Youtubeen helpottui, kun kuva oli valmiiksi lähiverkossa, ei tarvinnut enää videosovittimia.  Tänä kesänä kyseisessä pöntössä oli ensimmäinen pesintä. Pönttökameralla on oma blogi: Pönttökameran päiväkirja.  Uudesta pöntöstä voit lukeaa lisää tästä postauksesta . Pesintää seuratessa tuli mieleen, että olisi mielenkiintoista tietää tarkalleen, kuinka monta kertaa päivässä linnut käyvät pöntössä pesinnän eri vaiheissa. Arvioita voi tehdä videotallenteesta, mutta se...
Lue lisää