Lämpömittari 7-segmenttinäytöllä. ISO. - Osa 1.

-

Tehdäänpä kunnollisen kokoinen lämpömittari, joka näkyy kauas. Laitetaan se sitten talon seinään, koska hei, miksi ei, ja kellään naapurilla ei ole sellaista!

Numeroiden näyttämiseen käy hyvin 7-segmentti -näyttö. Niitä saa valmiinakin, mutta isoja on hakalampi löytää. Banggoodista löytyi 15 cm korkeita, mikä nyt periaatteessa riittäisikin, mutta tehdään silti nämä itse, ja vähän isompia. 

SP-eletroniikasta löytyi sopivaa punaista LED-nauhaa, 6 €/m. Jos tehdään 20 cm korkeita näyttöjä, tarvitaan yhteen numeroon 7x10 cm = 70 cm. Tai 80 cm, jos halutaan mahdollisuus myös + merkin näyttämiseen, jolloin se on oikeastaan 8-segmentti näyttö. On olemassa myös 16-segmentti -näytöjä, joilla voidaan numeroiden lisäksi näyttää myös kaikki kirjaimet, ääkkösiä lukuunottamatta.

Punaista LED-nauhaa, 12 V / 200 mA/m (2,4 W/m).

LED-nauha on kätevää moneen tarkoitukseen. Sitä saa pitkinä, useiden metrien mittaisina nauhoina, joista voi leikata tarvittavan mittaisia pätkiä. Nauhassa on valmiina ledien tarvitsemat etuvastukset, joten sitä voi syöttää suoraan tavallisella reguloidulla virtalähteellä, joko 12 V tai 24 V. Katkaisukohdat on merkattu nauhaan. Ne ovat muutaman ledin välein, riippuen nauhan jännitteestä ja ledien väristä. Nauhoja saa kaiken värisillä ledeillä, myös RGB-ledeillä, joista saa punaisen, vihreän ja sinisen ledin avulla kaikki spektrin värit, myös valkoisen.

LibreCAD on ilmainen 2D CAD-ohjelma, jonka saa myös Linuxiin. Sillä on hyvä tehdä tarvittavat piirustukset moneen rakentamiseen. Hahmotellaan näytön koko ja muoto LibreCAD:issa.

Näytön CAD-kuva.

Printataan kuva mittasuhteessa 1:1 niin saadaan kätevä maski, jolla näyttö voidaan piirrottaa filmivanerille.

Printistä leikattu maski.

Maski teipattuna vanerin päälle piirrotusta varten.

LED-nauhasta leikataan 10 cm pätkiä, jotka liimataan vanerille.

Nauhan liimaus vanerin päälle.


Kaikki segmentit liimattuna.

Kun nauhat on liimattu levyyn, on johdotuksen vuoro. Tehdään ns. yhteisanodi-kytkentä, jossa kaikki segmenttien + navat kytketään yhteen ja jokaisen segmentin – napa johdotetaan erikseen. Näin yhden 7-segmentin ohjaamisen tarvitaan 8 johtoa.

Segmenttien anodit liitetään yhteen juottamalla.

Jokaisen segmentin katodiin liitetään oma erillinen johto. Tässä myös keskellä anodien liitosjohto.

Valmis johdotettu näyttö etu- ja takapuolelta.

Johtotettu näyttö etupuolelta.

Johdotettu näyttö takapuolelta. Kaikki johdot koottuna keskelle vanerilevyä.

Anodi-johtoja on kaksi ja ne on värimerkitty. Muut johdot ovat kaikki saman värisiä, joten niiden paikat on etsittävä myöhemmin kokeilemalla. 

Näyttö täytyy seuraavaksi koteloida siten, että se kestää ulkoilmassa. Vaikka se asennetaan räystään alle, sen pitää olla vähintän roiskevestiivis.

Jatkuu osassa 2.










Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vacuum Tube Tesla Coil Staccato Controller with Arduino

-
Kuva
I built a staccato controller for a vacuum tube Tesla coil using a microcontroller. I used an Arduino Nano , which is an older (2008) and well-known microcontroller based on the Atmega328 . It's relatively slow compared to many newer microcontrollers, but still fast enough to follow the 50-hertz frequency of the mains power, which is the basis of the staccato controller's operation. View in CircuitLab . In the circuit diagram, at the bottom right, there is a transformer, 230/12 V 6 VA. I initially used a 2 VA printed circuit board transformer, but it had a tendency to overheat. A 4 VA transformer would likely be fine, but I installed a 6 VA transformer . Above the transformer, there is a full-wave rectifier , BR1. Following the bridge is an electrolytic capacitor C1, rated at 1000 uF and 35 V. After that, there is a 7812 voltage regulator that steps the voltage down to 12 volts, which is the highest allowed operating voltage for the Nano. Even though the rated voltage of the tr...
Lue lisää

Käämintäkone

-
Kuva
Mitä ei saa kaupasta, se pitää rakentaa itse. Kuten nyt vaikkapa teslamuuntajan toision käämintakone. Sellainen on aina hyvä olla olemassa. Arduino Nano on C++ -kielellä ohjelmoitava mikrokontrolleri , joka soveltuu tähän projektiin täydellisesti. Sillä voi ohjata niin LCD-näyttöä, askelmoottoriohjainta kuin relettäkin, joita tarvitaan tässä projektissa. Lisäksi vähän mekaanisia osia, askelmoottori , johde, langankiristin, käämintämoottori, pari laakeria,  yms. Arduino tarkkailee akselin pyörimistä Hall-anturin avulla ja siirtää kelkkaa joka kierroksella valitun nousun verran. Tässä ensimmäisessä koeajossa käämimme 1300 kierrosta 0,2 mm lankaa. Nousuksi valitaan 0,23 mm koska nimellismitta 0,2 mm on kuparin paksuus johon päällä oleva eristelakka lisää paksuutta hieman. Mikrometrillä mitattuna 0,23 mm vaikutti sopivalta arvolta, jolla lanka käämiytyy vieri viereen. Koneella olisi mahdollista myös jättää haluttu ilmaväli kierrosten väliin, joka käsin käämimällä on mahdotonta...
Lue lisää

Linnunpöntön porttilaskuri

-
Kuva
Olen pitänyt pönttökameraa enemmän ja vähemmän aktiivisesti vuodesta 2000 asti. Pöntöt olivat pitkään varustettuja mustavalkoisilla CCD-kameroilla, jotka tuottivat analogista komposiitti-videosignaalia. Laatu on sinänsä ihan ok, kamerat halpoja ja helppoja käyttää. Yövalaistuksesta huolehti infrapunaledit.  Kameratekniikka on kehittynyt sittemmin niin paljon, että viime syksynä päätin rakentaa kokonaan uuden pöntön kolmella IP-kameralla; kaksi kameraa sisällä ja yksi ulkona. Kuvan laatu parani roimasti, striimaus Youtubeen helpottui, kun kuva oli valmiiksi lähiverkossa, ei tarvinnut enää videosovittimia.  Tänä kesänä kyseisessä pöntössä oli ensimmäinen pesintä. Pönttökameralla on oma blogi: Pönttökameran päiväkirja.  Uudesta pöntöstä voit lukeaa lisää tästä postauksesta . Pesintää seuratessa tuli mieleen, että olisi mielenkiintoista tietää tarkalleen, kuinka monta kertaa päivässä linnut käyvät pöntössä pesinnän eri vaiheissa. Arvioita voi tehdä videotallenteesta, mutta se...
Lue lisää