I built a staccato controller for a vacuum tube Tesla coil using a microcontroller. I used an Arduino Nano , which is an older (2008) and well-known microcontroller based on the Atmega328 . It's relatively slow compared to many newer microcontrollers, but still fast enough to follow the 50-hertz frequency of the mains power, which is the basis of the staccato controller's operation. View in CircuitLab . In the circuit diagram, at the bottom right, there is a transformer, 230/12 V 6 VA. I initially used a 2 VA printed circuit board transformer, but it had a tendency to overheat. A 4 VA transformer would likely be fine, but I installed a 6 VA transformer . Above the transformer, there is a full-wave rectifier , BR1. Following the bridge is an electrolytic capacitor C1, rated at 1000 uF and 35 V. After that, there is a 7812 voltage regulator that steps the voltage down to 12 volts, which is the highest allowed operating voltage for the Nano. Even though the rated voltage of the tr...
Olen pitänyt pönttökameraa enemmän ja vähemmän aktiivisesti vuodesta 2000 asti. Pöntöt olivat pitkään varustettuja mustavalkoisilla CCD-kameroilla, jotka tuottivat analogista komposiitti-videosignaalia. Laatu on sinänsä ihan ok, kamerat halpoja ja helppoja käyttää. Yövalaistuksesta huolehti infrapunaledit. Kameratekniikka on kehittynyt sittemmin niin paljon, että viime syksynä päätin rakentaa kokonaan uuden pöntön kolmella IP-kameralla; kaksi kameraa sisällä ja yksi ulkona. Kuvan laatu parani roimasti, striimaus Youtubeen helpottui, kun kuva oli valmiiksi lähiverkossa, ei tarvinnut enää videosovittimia. Tänä kesänä kyseisessä pöntössä oli ensimmäinen pesintä. Pönttökameralla on oma blogi: Pönttökameran päiväkirja. Uudesta pöntöstä voit lukeaa lisää tästä postauksesta . Pesintää seuratessa tuli mieleen, että olisi mielenkiintoista tietää tarkalleen, kuinka monta kertaa päivässä linnut käyvät pöntössä pesinnän eri vaiheissa. Arvioita voi tehdä videotallenteesta, mutta se...
Yksinkertaisin mahdollinen Teslamuuntajakytkentä on yhdellä ainoalla transistorilla toteutettu Slayer Exciter -kytkentä. Kuva 1. Plasmaliekki. Kytkennän nimen alkuperä on epäselvä. Kytkentä on äärimmäisen yksinkertainen, eikä sitä tarvitse virittää, vaan se asettuu itsestään tarkalleen käytössä olevien käämien resonanssitaajuuteen. Kuva 2. Kytkentäkaava. Ihan pienet laitteet voidaan toteuttaa kuvan mukaisella 9V patterilla ja vaikka transistorilla 2N2222A , mutta nyt kun toisiokäämi on iso, kannattaa käyttää jotain tehokkaampaa. Ensimmäiset kokeilut tein transistorilla TIP31C , joita kytkemällä rinnan neljä kappaletta, toimikin melko hyvin. Transistorien rinnan kytkentä on edelleen huono idea, mutta transistorien tehokkaalla jäähdytyksellä, kytkennän ajautuminen vinoon näyttää kuitenkin pysyvän hallinnassa. Transistorin lämpöhäviö nimittäin kasvaa kun se lämpenee, joten jos yksi rinnakkytketyistä transistoreista lämpenee muita enemmän, se alkaa lämmetä yhä enem...
Kommentit
Lähetä kommentti